lupiinista

Lupiinista viittaa lupiinikasveihin (Lupinus-suku, Fabaceae), palkokasvien heimoon kuuluviin kasveihin. Lupinus-sukuun kuuluu arviolta 200–300 lajia, joita tavataan pääasiassa Pohjois-Amerikassa, mutta osa lajeista on levinnyt laajasti Eurooppaan, Välimerelle ja muihin lämpimiin ilmastoihin. Lupiinikasvit ovat yleensä vuosittaisia tai monivuotisia ruohovartisia kasveja. Lehdet ovat kämmenellisesti jaettuja (5–15 lehdenlappusta). Kukat ovat palkokukkia ja muodostavat pitkiä, tiheitä kukkaryhmiä; värejä on sinisestä ja violetista pinkkiin sekä valkoiseen ja keltaiseen.

Ekologia ja viljely: Lupiinikasvit sitovat typpeä juurissaan, mikä parantaa maaperän ravinteikkuutta. Ne menestyvät auringossa, kuivissa ja köyhissä maaperissä, ja niitä käytetään maanparantajina sekä koristekasveina. Joillakin alueilla lajit voivat muodostua luonnonvaraisina invasiivisiksi ja syrjäyttää paikallista kasvistoa. Useimmat lajit sisältävät alkaloideja; jalostus on tuottanut matala-alkaloidisia lajikkeita, joita voidaan käyttää rehu- ja elintarvikekäyttöön.

Käyttö: Lupineja viljellään koriste- ja maisemointikasveina sekä rehu- ja joissain tapauksissa elintarvikekäyttöön. Raaka siemen sisältää myrkyllisiä alkaloideja, joten käsittely tai jalostus on tarpeen ennen käyttöä. Esimerkkejä matala-alkaloidisten lajikkeiden kaupallisista käyttökohteista ovat Lupinus angustifolius (sweet lupin) ja Lupinus albus (valkoinen lupin).