kasvistoa

Kasvisto on alueen kasvien kokonaisuus, joka muodostaa sekä maanpinnan peittävän että kerroksellisen kasvillisuuden. Se koostuu sekä yksittäisistä kasveista että laajemmista kasvilajiston yhteisöistä, joita yhdistävät yhteiset elinympäristöt ja vuorovaikutussuhteet. Kasviston muodostuminen ja koostumus määräytyvät ilmaston, maaperän, vesitalouden sekä maankäytön mukaan. Kasvisto tuottaa biomassaa, sitoo hiiltä, suojaa maaperää, säätelee vedenkiertoa ja tarjoaa elinympäristön lukuisille eläimille ja hyönteisille.

Kasvillisuus jakautuu kerroksittain. Puu- ja pensaikerros muodostaa korkeimman struktuurin, aluskasvillisuus sisältää varvukasvit ja heinät, ja maaperän tuntumassa kehittyvät sammalet sekä muut alakerrokset sekä mikrobiyhteisöt. Eri elin- ja kasviyhteisöt ovat sopeutuneet erilaisiin ympäristöihin ja kosteuksiin.

Suuria ryhmiä ovat metsäkasvisto, soiden ja rämeiden kasvisto sekä tundra- ja tunturialueiden kasvisto, jotka sopeutuvat erilaisiin kasvukauden pituuksiin. Vesikasvisto kattaa järvien, jokien ja rantojen kasvikunnan, mukaan lukien vedenalaiset ja kelluvat lajit.

Kasvistoa voidaan tarkastella sekä alueellisina ekosysteemiliskoina että monimuotoisuuden mittarina. Ilmastonmuutos, maankäyttö, vesitalous ja vieraslajit vaikuttavat sen koostumukseen. Suojelu, luonnonvara- ja ekologinen ennallistaminen sekä kestävä metsänhoito tukevat kasviston vakautta ja ekosysteemipalveluita.