luottotietolainsäädännön

Luottotietolainsäädäntö on Suomessa säädösten kokonaisuus, joka säätelee luottotietojen keräämistä, tallentamista, käsittelyä ja luovutusta sekä luottotietojen käyttöä. Luottotieto on tieto, joka kuvaa henkilön tai yrityksen luotto- ja maksukykyyn sekä maksukäyttäytymiseen liittyviä seikkoja, kuten maksuhistoriaa, erääntyneitä velkoja ja muita luottopäätöksiä vaikuttavia merkintöjä. Lainsäädäntö määrittelee, ketkä voivat kerätä ja luovuttaa luottotietoja sekä millä perustein—esimerkiksi luoton myöntämistä, vuokrausta tai muuta luottopäätöstä varten. Tietojen käsittely edellyttää laillista perusteetta, tarkoituksenmukaisuutta ja rekisteröidyn suostumusta tai muuta lain sallimaa oikeusperustaa.

Käyttäjien ja rekisterinpitäjien on noudatettava tietosuojaa ja varmistettava tietojen oikeellisuus sekä ajantasaisuus. Datanhaltijoiden on tarjottava rekisteröidylle oikeus tarkastaa omat luottotietonsa, vaatia oikaisuja sekä saada tietoja siitä, kuka on heidän tietojaan käyttänyt tai luovuttanut. Luottotietojen säilyttämisen kesto sekä poistoperusteet määräytyvät tarkoituksen ja lainsäädännön mukaan.

Lainsäädäntö vaikuttaa arkipäivän päätöksiin, kuten luoton tai vuokra-asunnon saamiseen, ja tiivistyy sekä kansalliseen lainsäädäntöön että EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR). Valvontaviranomaisina toimivat Finanssivalvonta sekä tietosuojaviranomaiset, ja lain noudattamisen seuranta on oikeudellisesti säänneltyä.