lunastuslauseke

Lunastuslauseke on sopimussuhteissa käytettävä ehtomuoto, jonka mukaan jokin osapuolista saa oikeuden lunastaa tai repiä takaisin tietyn omaisuuden, osakkeiden tai oikeuksien siirto tietyin ehdoin. Lunastuslauseke määrittelee yleensä millä tilanteilla lunastus voidaan aloittaa, miten lunastus toteutetaan ja millainen hinta tai arvostusmenetelmä lunastuksessa sovelletaan. Tavoitteena on usein turvata osapuolten asema esimerkiksi omistusjärjestelyjen, perintöjen, yrityksen omistuksen keskenkaantumisen tai muun muutosilmiön yhteydessä.

Yleisesti lunastuslauseketta voidaan käyttää esimerkiksi osakeomistuksen yhteydessä, jolloin toinen osapuoli saa oikeuden lunastaa toisen osakkaan osuuden tietyissä tilanteissa (esimerkiksi kuolema, erimielisyys, sopimuksen päättyminen). Lauseke voi koskea myös muita oikeuksia, kuten liikekiinteistön tai liikearvon osakkeita vastaavan arvon lunastamista, sekä velkasitoumuksia, joissa voidaan repatriaatio tai takaisinosto toteuttaa tietyn ajan kuluessa.

Arvostuslausekkeessa on tärkeää määritellä hinta tai arvostusmenetelmä: kiinteä summa, viitekorko, markkina-arvon määrittely, riippumaton arvioitsija tai tuloihin perustuva arvostus. Usein on sovittu minimi- ja maksimi-hinnat sekä mahdolliset ennakkomaksut, viivästyskorot tai korot, jos lunastus viivästyy.

Lunastuslausekkeen käyttöönotto ja toteutus edellyttää usein oikeudellista varmistusta, mukaan lukien se, miten lunastus vaikuttaa verotukseen, rahoitukseen ja mahdollisiin osakkeenomistajien oikeuksiin. Säädösten ja sopimusten mukaisesti lunastus on suunniteltu tasapuoliseksi, oikeudenmukaiseksi ja toimeenpantavaksi.