lomautuksiin

Lomautuksiin viittaa Suomessa tilapäinen keskeytys tai työaikojen lyhentäminen, jota käytetään taloudellisten tai tuotannollisten syiden vuoksi. Lomauttaminen säilyttää yleensä työsuhteen, mutta työntekijä ei työskentele sovittuna ajanjaksona samalla palkkatasolla kuin normaalisti. Vaihtoehtoisesti on myös lyhennetty työaika, jossa työaikaa on vähemmän ja palkan määrä vastaa pienempää työpanosta. Lomautukset ovat usein väliaikaisia ja tarkoituksena on välttää irtisanomisia.

Lomautukset toteutetaan suunnitelmallisesti ja oikeusperusteisesti. Ne edellyttävät, että yritys osoittaa taloudellisia tai tuotannollisia syitä ja että asiasta neuvotellaan asianomaisen työntekijä- tai ammattiliittoedustajan kanssa. Usein tarvitaan kirjallinen lomautusilmoitus. Neuvottelut voivat liittyä myös mahdollisiin vaihtoehtoihin, kuten supistetun työajan käyttöönottoon tai tuotantoaikojen siirtämiseen. Lain mukaan lomautuksen pituus ja menettelytavat voivat vaihdella, ja sovellettavat työehtosopimukset voivat täsmentää käytäntöjä.

Oikeudet ja velvollisuudet riippuvat työsopimuksesta sekä mahdollisista työehtosopimuksista. Työntekijälle annetaan yleensä mahdollisuus saada tiedot lomautuksesta ja sen kestosta sekä laaditaan suunnitelma lomautuksen aikana. Mikäli lomautus on pitkä tai toistuva, tilanne saatetaan tarkastella uudelleen.

Lomautus voi vaikuttaa työttömyysturvaan. Lomautetulla on oikeus hakea työttömyysetuutta TE-toimistosta tai työttömyyskassasta, ja palkkakompensaatiot voivat muuttua riippuen siitä, onko kyse kokonaisesta palkasta vai lyhennetystä työajasta. Mikäli lomautus johtaa irtisanomiseen, tilanne eroaa olennaisesti työsuhteen päättymisestä sekä siihen liittyvistä tukimuodoista.