lisävarmistusta

Lisävarmistusta tarkoittaa lisäkeinojen tai -toimenpiteiden käyttöönottoa olemassa olevien kontrollien, prosessien tai järjestelmien rinnalle, jotta riskit voidaan pienentää, luotettavuutta parantaa ja turvallisuutta vahvistaa. Termiä käytetään laajasti eri toimialoilla, kuten tietoturvassa, tuotannossa, taloushallinnossa sekä terveydenhuollossa.

Lisävarmistuksen tarkoituksena on täyttää epävarmuuksia ja katvealueita, joita perusvalvontarakenne ei kata. Se syntyy riskien arvioinnin perusteella, jossa kiinnitetään huomiota kriittisiin prosesseihin, yksittäisiin puutteisiin sekä mahdollisiin seuraamuksiin. Valitut toimenpiteet voivat olla kustannushyötylaskelman perusteella määritettyjä, ja ne tulisi dokumentoida sekä valvoa säännöllisesti.

Tyypillisiä lisävarmistuksen muotoja ovat esimerkiksi lisävalvonta- tai varmistuskeinot, nitoprosessien toinen varmistus, riippumattomat tarkastukset, redundanssi sekä varmuuskopiot. Esimerkkejä: kaksivaiheinen tunnistaminen, säännölliset auditoinnit, erillisten hyväksyntöjen vaatimus suurille menoerille sekä järjestelmien fail-safet tai varmistuslaitteet tuotannossa.

Lisävarmistus kuuluu riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehikkoon ja se tukee jatkuvaa parantamista. Se on sovellettavissa standardeihin ja ohjeisiin, kuten laadun- ja tietoturvakeskusteluissa, ja sen toimeenpano sekä seuranta vaativat selkeää vastuunjakoa sekä dokumentaatiota.