lipidiketjuja

Lipidiketjuja ovat lipideissä esiintyviä pitkäkestoisia hydrofobisia hiili-hidrogeniketjuja, joita tavataan erityisesti rasvahapoissa sekä lipideissä kuten triglyserideissä, fosfolipideissä ja sfingolipideissä. Ketjut muodostavat lipidi-ainesosien hydrofobisen osan ja vaikuttavat lipidin fysikaalisiin ominaisuuksiin sekä biologisiin toimintoihin.

Ketjujen pituus ja tyydyttyminen sekä cis- tai trans-konfiguraatio määrittävät niiden ominaisuuksia. Yleisiä biologisia pituuksia ovat noin 14–22 C-atomin pituiset ketjut, mutta pituuksia voi esiintyä lyhyemmillä tai pidemmilläkin mitoilla. Tyydytyneet ketjut (esim. palmitiinihappo C16:0, steariinihappo C18:0) ovat yksinkertaisempia ja niillä on korkeampi sulamispiste kuin tyydyttymättömillä ketjuilla. Luontaisesti esiintyvät kaksoissidokset ovat yleensä cis-positionsa, mikä johtaa kiertymään ja pienempään tiiviyteen.

Biologinen merkitys painottuu kahdella pääalueella: solukalvojen rakenne ja joustavuus sekä energian varastointi. Kalvon lipidiketjut muodostavat kolmiulotteisen hydrofobisen kerroksen, jonka pituus ja tyydyttyminen säätävät kalvon fluiditeettia ja lämpötilan kestoa. Triglyserideissä ketjut toimivat suurena energiavarastona.

Ketjujen biosynteesiin osallistuvat entsyymit, kuten elongaasit ja desaturaasit, jotka pidentävät ketjua ja lisäävät kaksoissidoksia. Lipidiketjujen koostumus voi vaikuttaa terveyteen ja tulehduksellisiin prosesseihin sekä solujen signaalikierroksiin.