likviditeettiohjaamiseen

Likviditeettiohjaaminen tarkoittaa organisaation toimintoja, joiden tarkoituksena on varmistaa kyky täyttää maksuvelvoitteensa ajallaan sekä ylläpitää toiminnan jatkuvuus rahoitusriskien hallinnan kautta. Se kattaa sekä rahoituslikviditeetin eli kyvyn hankkia nopeasti rahaa että markkinalikviditeetin eli varojen kyvyn realisoida nopeasti pienellä hinnanmuutoksella.

Kohde ja soveltuvuus vaihtelevat: finanssialalla ja pankeilla kiinteämpi sääntely tarve, kuten likviditeettisuhteet (LCR, NSFR) sekä keskuspankin tuki, kun taas yhdistetyillä tai ei-rahoitusyrityksillä painottuvat kassavirtojen hallinta ja kustannustehokas rahoitusportfolio. Riippumatta kontekstista tavoitteena on varmistaa rahoitusvastuiden hallinta sekä käyttöomaisuus- ja ohetuvarojen saatavuus.

Keskeiset elementit ovat hallintakehys, likviditeettipolitiikka ja käytännön hallinta. Hallintakehyksessä määritellään riskinottokyky, likviditeettipaineet sekä vastuut, kun taas käytännön toimissa tehdään kassavirtojen ennusteita, skenaari- ja stressitestausta sekä valmistaudutaan poikkeustilanteisiin. Rahoitusstrategia sisältää monipuoliset rahoituslähteet, sitovat luottojärjestelyt sekä luototuskäytännöt, jotka tukevat tasaisuutta ja kustannustehokkuutta. Likviditeettivarastot, kuten korkealaatuiset likviditeettivarat (HQLA), sekä keskuspankin mahdollisuudet toimivat tärkeinä puskurina.

Mittarit vaihtelevat toimialan mukaan. Pankeilla yleiset mittarit ovat LCR ja NSFR, joiden tavoitteena on kattaa lyhyen ja pitkän aikavälin likviditeettitarpeet. Yrityksissä seurataan usein käyttöpääoman riittävyyttä, käteisvaroja suhteessa menoihin sekä maksuvalmiutta lyhyellä aikavälillä. Contingency funding -suunnitelma kuvaa toimenpiteet poikkeusolosuhteissa.

Tulokset ovat parempi toimintavarmuus, kustannussäästöt, parempi luottamusmarkkinoilla sekä säädösten noudattamisen tuki.