liittäjä

Liittäjä on laite tai komponentti, jonka tarkoitus on mahdollistaa sähköinen tai optinen yhteys kahden tai useamman osan välillä. Liittäjiä käytetään sekä johdotus- että laiteyhteyksissä, ja ne voivat yhdistää kaapeloinnin, piirilevyt sekä laitteiden sisäiset yhteydet. Liittäjän tehtävänä on varmistaa turvallinen, kestävä ja toistettava kytkentä ilman liiallista kontaktivastusta tai signaalin heikkenemistä.

Liittäjiä on monenlaisia. Yleisimmät luokat ovat johto-johto-liittimet, johto-emolevyliittimet sekä levy-to-levy -liittimet. Liitännät voivat olla pistoke-vastaanotin -pareja, plugit ja socketit, tai nippu- ja kytkin-tyyppisiä. Yleisimmät valmistusmenetelmät ovat puristettavat tai tinattavat kontaktit sekä mahdolliset ruuviliitännät. Muita huomioitavia seikkoja ovat lukitusmekanismit, polariteetti sekä ympäristötiivistys ja IP-luokitukset.

Suunnittelun ja standardoinnin kannalta liittäjille asettuvat vaatimukset liittyvät jännitteeseen, virtaan, kontaktin resistanssiin sekä toistokertojen määrään (mating cycle). Kansainvälisiä viitekehuksia ovat IEC-, ISO- ja UL- standardit sekä alan spesifiset sarjat. Eri liitinperheillä on ominaisuuksia kuten kestvyys, koko, kosketuspintojen laatu sekä ympäristö- ja lämpötilankesto, mikä on tärkeää esimerkiksi teollisuus-, auto- ja telekommunikaatio-sovelluksissa.

Liittäjiä käytetään laajasti elektroniikassa, tietoliikenteessä, kunnossapidossa ja teollisessa automaatiossa. Oikean liittäjän valintaan vaikuttavat sovelluksen jännite- ja virta- vaatimukset, ympäristöolosuhteet, liitännän koko ja asennusmenetelmät sekä huolto- ja korvaustarve. Hyvin valittu liitin varmistaa luotettavan yhteyden, helpon asennuksen ja kestävän suorituskyvyn.