liikakalastuksen

Liikakalastus tarkoittaa tilannetta, jossa kalaston hyödyntäminen ei mahdollista kantojen pitkän aikavälin uusiutumista. Tämä voi johtaa biomassan vähenemiseen, kalojen ikä- ja koko rakenteen vääristymiseen sekä palautumiskyvyn heikkenemiseen, mikä heikentää sekä kalataloutta että ekosysteemin toimintaa.

Pääsyinä ovat korkea kysyntä, teknologian kehittyminen ja laajat pyydyskapasiteetit sekä puutteellinen tai epäyhtenäinen sääntely ja valvonta. Lisätekijöitä ovat ilmastonmuutos, joka muuttaa lajien elinympäristöä ja saatavuutta, sekä maailmanlaajuiset markkinahäiriöt, jotka voivat lisätä kannustinta ylikalastukseen.

Vaikutukset ulottuvat taloudellisiin menetettyihin tuloihin, ruokaturvan heikkenemiseen ja kalastusyhteisöjen toimeentulon epävarmuuteen. Ekologisesti liikakalastus voi muuttaa lajien ikä- ja kooltaan koostumusta sekä heikentää elinympäristön monimuotoisuutta ja koko ekosysteemin palautumiskykyä.

Toimenpiteisiin kuuluvat kestävyysperusteiset kalastuskiintiöt, kalastusrajoitukset ja pienemmät minimikoot sekä alueelliset sulkualueet. Tiedepohjainen seuranta ja säännölliset kantoarviot ohjaavat kiintiöpäätöksiä. Lisäksi käytetään valvontaa, jäljitettävyyttä ja ympäristöystävällisempiä kalastusmenetelmiä sekä vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä ja sitovia sopimuksia.