leikkaushaavoja

Leikkaushaavoja ovat kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä syntyviä haavoja, joissa iho tai syvempi kudos viilletään ja joudutaan joko sulkemaan tai jätettämään paranemaan. Haavat jaetaan usein primaarisen sulun, sekundaarisen paranemisen ja viivästyneen sulun (tertiaarinen sulku) mukaan. Primaarinen sulku tarkoittaa, että haavan reunat suljetaan välittömästi kirurgisesti tilanteen mukaan. Sekundaarinen paraneminen tarkoittaa, että haava paranee avoimena ja kiinnitetään myöhemmin, kun ehkäisy- tai paranemisominaisuudet ovat kohdallaan. Tertiaarinen sulku viittaa tilanteeseen, jossa haava jätetään aluksi avoimeksi ja suljetaan myöhemmin erikseen.

Paraneminen etenee yleensä kolmessa vaiheessa: tulehduksellinen vaihe alkaa heti haavan syntymästä ja kestää muutaman päivän; proliferatiivinen vaihe, jolloin kudos uusiutuu ja haavakudokset muodostuvat; sekä kypsymis- tai remodelointivaihe, jolloin arpi vahvistuu ja arvarakenne muovautuu pitkän ajan kuluessa. Paranemiseen vaikuttavat muun muassa haavan sijainti, koko, syvyys sekä potilaan yleiskunto, ravitsemus, diabetes, tupakointi ja oireiden hallinta.

Hoito ja seuranta perustuvat haavan hoito-ohjeisiin: haavaa puhdistetaan, suojataan steriilillä sidoksella ja sidosvaihtoja tehdään ohjeiden mukaan. Tärkeää on käsihygienia, haavan kastumisen välttäminen ja liiallinen rasitus. Oireita, kuten punoitusta, voimakasta turvotusta, kipua, runsasta erittelyä tai kuumetta, tulee seurata ja hakeutua hoitoon, jos ne pahenevat. Haavoissa voi esiintyä komplikaatioita, kuten infektiota, haavan repeämää (Dehiscence) tai harvinaisempia syrjäytymisiä. Hyvin hoidettuna leikkaushaavat paranevat useimmiten ilman merkittäviä pitkäaikaisia arpia. Seurantakäynnit ja arpeutumisen arviointi ovat osa toipumisprosessia.