lauseopin

Lauseopin, eli syntax, on kielitieteen ala, joka tutkii miten sanat ja sanalauseet muodostavat lauseita sekä miten lauseiden rakenne ja järjestys vaikuttavat merkitykseen. Se kuvaa muun muassa lauseen osien rooleja, kuten subjekti, predikaatti ja objekti, sekä tapoja joilla lauseen eri osat muodostavat suurempia rakenteita kuten lausekkeita ja kokonaisia lauseita. Lauseopin tunnetuimpia tehtäviä ovat konstituenttien (lausekkeiden) asioiden erottaminen ja järjestäminen sekä sääntöjen, jotka määrittävät miten lausetta voidaan rakentaa, kuvaaminen.

Keskeisiä käsitteitä lauseopissa ovat syntaktiset kategoriat (esim. substantiivit, verbit, adjektiivit) ja niiden väliset suhteet. LauseetAnalysis voi nojata erilaisiin teoreettisiin malleihin, kuten konstituenttiteoriaan (phrase structure) ja riippuvuusteoriaan, jotka lähestyvät rakennetta eri näkökulmista. Syntaktisessa tutkimuksessa tutkitaan myös transformaatioita, perusmallien säännöllisiä muunnoksia sekä lauseenjäsenten vuorovaikutusta. Erityisesti kielillä, joilla on rikasta taivutusta tai sanatyypillistä järjestystä, lauseopin tutkimus voi paljastaa miten sanojen muodot ja sijamuodot vaikuttavat sanan rooliin lauseessa.

Lauseoppi liittyy kiinteästi semantiikkaan ja praginaan sekä kognitiiviseen kielitieteeseen. Se on keskeinen osa kielten kuvailua, kielenoppimista sekä luonnollisen kielen prosessointia koskevissa tutkimuksissa. Lauseopilliset periaatteet ovat tärkeitä sekä kielitieteellisessä teoriassa että sovelluksissa kuten käännösohjelmissa, puheentunnistuksessa ja kielentutkimuksen digitalisoinnissa.