lateriittimalmien

Lateriittimalmit ovat tietyn tyyppisiä malmiesiintymiä, jotka muodostuvat lateriittien rapautumisen tuloksena. Lateriitit ovat syvälle maaperään ulottuvia, mineraaleista ja hiekkaisesta savesta koostuvia kerrostumia, jotka syntyvät trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla pitkäaikaisen ja voimakkaan rapautumisen seurauksena. Nämä malmit sisältävät tyypillisesti korkeita pitoisuuksia metalleja, kuten alumiinia, rautaa, nikkeliä, kobolttia ja harvinaisia maametalleja.

Alumiini on yleisin lateriittimalmeista saatava metalli, ja bauksiitti on tärkein bauksiittiesiintymien muoto. Bauksiitti on alumiinioksidien ja alumiinihydroksidien seos, jota käytetään alumiinin tuotannon pääraaka-aineena. Nikkelipitoiset lateriittimalmit ovat tärkeitä myös nikkelin tuotannossa, ja niitä esiintyy erityisesti Uudessa-Kaledoniassa, Indonesiassa ja Australiassa. Nämä malmit muodostuvat tyypillisesti ultramafisten kiviesten, kuten peridotiitin, rapautuessa.

Lateriittimalmien muodostuminen vaatii spesifisiä geologisia ja ilmasto-olosuhteita, kuten korkean lämpötilan, runsaan sateen ja hyvän vedenpoiston. Malmit sijaitsevat usein maan pinnalla tai sen välittömässä läheisyydessä, mikä tekee niiden louhinnasta suhteellisen helppoa ja kustannustehokasta avolouhintana. Malmien käsittely voi kuitenkin olla monimutkaista korkean epäpuhtauspitoisuuden vuoksi, ja jalostusprosessit vaihtelevat metallista riippuen. Lateriittimalmeilla on merkittävä taloudellinen arvo maailman metallintuotannossa.