laskeumasmaiset

Laskeumasmaiset on geologinen termi, jolla viitataan aineisiin ja kerrostumiin, jotka muodostuvat sedimentaation eli laskeutumisen tuloksena. Sana on muodostettu sanasta laskeuma, joka tarkoittaa sedimenttiä tai kertymää, sekä adjektiivista päätteestä -maiset, jolla tehty kuvausluonne.

Termiä käytetään pääasiassa kuvaamaan sedimentaarisia kiviä ja kerrostumia, jotka syntyvät, kun kuljetettu materiaali laskeutuu ja tiivistyy ympäristön olojen vaikutuksesta. Laskeumasmaiset voidaan jaotella kolmeen päätyyppiin: klastiset (fragmenttien koossa pitävät kivet), kemialliset (mineraalien saostuminen nesteestä) ja biogeeniset (biologisiin toimintoihin liittyvät sedimentit, kuten fossiilit).

Formaatiot laskeumasmaiset muodostuvat ympäristöissä kuten jokien ja järvien pohjat sekä meren- ja valtamerten pohjat, sekä muissa sedimentaation paikoissa. Prosessi etenee usein kuljetuksesta, suodattumisesta, laskeutumisesta, tiivistymisestä ja sementaatiosta, jolloin syntyy kerroksia ja kerrostuneisuutta.

Laskeumasmaiset kivet ovat tärkeitä stratigrafiassa ja hydrogeologiassa, sillä ne määrittävät vesivarastojen ominaisuudet sekä pohjavesi- ja öljyvarausten sijoittumisen, ja ne tarjoavat tietoa menneiden ympäristöolojen tulkinnoista. Yleisin ja käytännöllisin lähestymistapa termille on kuitenkin käyttää yleisnimitystä sedimentaariset kivet, joihin laskeumasmaiset viittaavat kuvailevasti.