laskentajärjestelmät

Laskentajärjestelmät ovat kokonaisuus, joka sisältää sekä laitteiston että ohjelmiston, tarkoitettu laskutoimitusten, tiedon käsittelyn ja tiedon tallentamisen suorittamiseen. Niitä käytetään monipuolisesti tieteellisessä tutkimuksessa, teollisessa tuotannossa ja kaupallisessa datankäsittelyssä. Laskentajärjestelmät voivat toimia paikan päällä olevina ratkaisuina tai pilvipohjaisina palveluina.

Nykyisin laskentajärjestelmiä rakentuu useissa arkkitehtuuri- ja käyttötarkoitusmielessä. Yksittäiset työasemat, useamman isäntäkoneen klusterit ja suuret laskentakeskukset ovat yleisiä. Lisäksi edge- eli reunalaskenta sekä pilvi tarjoavat joustavaa mittakaavaa eri tarpeisiin. Erityisesti suuria simulointeja, data-analyysiä ja tekoälyä tukevat suuret HPC-klusterit sekä kontitettuja sovelluksia hyödyntävät järjestelmät.

Tavallisesti laskentajärjestelmä koostuu kolmesta tasosta: laitteistosta, ohjelmistosta ja tiedonhallinnasta. Laitteistoon kuuluvat prosessorit, muistirajat, tallennusvaihtoehdot ja verkkoyhteydet, mahdollisesti GPU- tai muiden kiihdytyslohkojen kanssa. Ohjelmistopuolessa ovat käyttöjärjestelmä, virtualisointi- tai konttiteknologiat sekä orkestrointi- ja ajoajastimet, kuten job-schedulerit. Tiedonhallinta kattaa tiedostojärjestelmät, tietokannat sekä varmistus- ja turvallisuusratkaisut.

Käyttökohteet ovat laajat: tutkimus ja insinööriosaaminen, rahoitus ja liiketoimintatiedon analyysi sekä tekoäly- ja suurdatan käsittely. Trendit kohdistuvat virtaviivaiseen resursointiin, energiankulutuksen ja kustannusten optimointiin sekä pilvi- ja hybridiympäristöjen hyödyntämiseen.