lasitteista

Lasitteista ovat keramiikan pinnalle levitettävät lasimaiset kerrokset, jotka sulaessaan kiinnittyvät savi- tai posliinipintaan poltossa. Lasitteet parantavat pinnan kestävyyttä ja vedenpitävyyttä sekä antavat väriä ja kiiltoa. Ne voivat olla läpinäviä, puoliläpinäkyviä, opaakkia tai mattapintaisia.

Koostumus ja toiminta: Lasitteet koostuvat yleisesti piidioksidista (SiO2), juoksuaineista sekä väriaineista. Juoksuaineet alentavat sulamispistettä ja mahdollistavat lasitteiden muodostumisen savipinnalle. Väriaineina käytetään metallien oksideja, jolloin lasitteeseen saadaan haluttu värisävy.

Tyypit ja poltto: Lasitteita käytetään matala- ja korkeapitoisissa poltto-olosuhteissa; niiden valinta riippuu sekä lasitteen että saven koostumuksesta. Sateen, kiillon ja pinnan ominaisuuksien saavuttamiseksi lasitteisiin voidaan käyttää useita kerroksia. Levitysmenetelmät yleisesti ovat sively, upotus ja ruiskutus.

Poltto ja yhteensopivuus: Lasitteet poltetaan yhdessä keramiikan kanssa tarkoitettuun lämpötilaan, joka soveltuu sekä lasitteelle että savelle. Oikea glasiluayo ja pitopinta toimitetaan kokeellisesti, jotta halutut ominaisuudet saavutetaan.

Turvallisuus: Monet modernit lasitteet ovat lyijittömiä. Vanhoissa lasitteissa voi olla lyijyä tai kadmiumia, joten käytössä noudatetaan asianmukaisia turvallisuusohjeita, ilmanvaihtoa ja suojavarusteita sekä asianmukaista jätteen käsittelyä.

Historia: Lasitteita on käytetty muinaisista kulttuureista Kiinassa ja Lähi-idässä, ja eurooppalainen keramiikka kehitti lasitteita keskiajalla ja teollistumisen myötä. Nykyisin lasitteet ovat keskeinen osa keramiikan estetiikkaa ja toimintaa.