lasipinnoissa

Lasipinnoitteet ovat lasipinnoille tai lasin pinnalle levitettäviä kerroksia, joiden tarkoituksena on muuttaa lasin ominaisuuksia. Niiden avulla voidaan parantaa läpinäkyvyyttä ja kirkautta, lisätä kulutuskestävyyttä, vähentää likaantumista sekä tarjota UV-suojaa tai veden- ja lian hylkivyyttä. Pinnoitteet voivat olla sekä arkkitehtonisissa että teknisissä laseissa käytössä.

Tyypillisiä pinnoitteita ovat antiheijastavat (AR) kerrokset, UV-suojaavat pinnoitteet sekä hydrofobiset tai superhydrofobiset itsepuhdistuvat kerrokset. Lisäksi on keraamisia pinnoitteita, jotka parantavat kulutuskestävyyttä, sekä elektrojohtavia pinnoitteita, joita käytetään esimerkiksi älylaseissa ja kosketusnäytöissä. Pinnoitteiden valinta riippuu halutusta ominaisuudesta sekä lasin käyttökohteesta.

Pinnoitteita muodostetaan useilla tekniikoilla: fysikaalinen höyrystys (PVD) ja kemiallinen höyrystys (CVD) sekä niiden variantteja kuten sputtering. Muita yleisiä menetelmiä ovat sol-gel-tekniikka sekä dip-, spray- ja spin-pinnoitus. Valinta menetelmästä riippuu toivotusta ominaisuudesta, lasin muodosta ja kustannuksista.

Käyttökohteita ovat rakennus- ja arkkitehtoniset lasit, tuulilasit autoissa, näyttö- ja kosketusnäyttölasit sekä aurinkokennojen lasipinnat. Lasipinnoitteiden suorituskykyyn vaikuttavat käyttökäyttöaika, puhdistettavuus sekä ympäristövaikutukset. Tutkimus keskittyy yhä kestävempien, energiatehokkaampien ja kierrätettävien ratkaisujen kehittämiseen sekä laajentamiseen älylaseihin ja rakennuslaseihin.