kääntämisperusteet

Kääntämisperusteet ovat ohjenuoria, joiden mukaan lähdeteksti muunnetaan kohdekielelle. Ne kattavat kielen rakenteet, sanaston, sekä kulttuurisen ja toiminnallisen kontekstin, ja niiden tehtävänä on varmistaa, että viesti siirtyy tarkoituksenmukaisesti ja oikein.

Keskeisiä periaatteita ovat merkityksen uskollisuus, kohdekielen luonnollisuus ja luettavuus sekä asianmukaisuus kohdeyleisölle. Tärkeää on myös terminologian tarkkuus, rekisterin ja tavoitellun sävyn säilyttäminen sekä lähde-tekstin kontekstin huomiointi.

Teoreettisesti kääntämisperusteet nojautuvat ekvivalenssityyppeihin, skoposteoriaan sekä keskusteluun kotouttamisen ja ulkoistamisen välillä. Eri koulujen mukaan käännös voidaan painottaa sanaltaan tarkkaa tai tarkoituksenmukaista vaikutusta.

Käytännössä ne ohjaavat valintoja tekstilajin mukaan: tiedollinen teksti ja kirjallinen teksti, oikeudellinen ja tekninen terminologia. Prosessi sisältää termipankkien hallinnan, laadunvarmistuksen sekä sisäisen ja ulkoisen palautteen hyödyntämisen.

Haasteisiin kuuluvat kulttuurienväliset erot, idiomien ja huumorin siirtäminen, sekä oikeudelliset ja eettiset näkökulmat kuten tekijänoikeudet ja alkuperäisen tarkoituksen kunnioittaminen.