käyttötapauskaavioihin

Käyttötapauskaavioihin, eli use case diagrams, ovat UML-mallinnuskielen (Unified Modeling Language) visuaalinen esitystapa. Ne kuvaavat järjestelmän toiminnallisuutta ja sen vuorovaikutusta ulkopuolisten toimijoiden, eli "aktorien", kanssa. Käyttötapauskaavio antaa korkean tason yleiskuvan siitä, mitä järjestelmän on tarkoitus tehdä ja kenelle se on tarkoitettu.

Kaavion keskeisiä elementtejä ovat käyttötapaukset, jotka edustavat järjestelmän tiettyä toimintoa tai palvelua, ja aktoriksi, jotka ovat järjestelmän ulkopuolisia entiteettejä, kuten ihmisiä tai muita järjestelmiä, jotka käyttävät tai ovat vuorovaikutuksessa järjestelmän kanssa. Yhteydet aktorien ja käyttötapausten välillä osoittavat, kuka tai mikä osallistuu mihinkin toimintoon. Käyttötapaukset voidaan myös ryhmitellä ja yhdistää toisiinsa suhteilla, kuten "include" (sisällytä) ja "extend" (laajenna), tarkentaen niiden välistä riippuvuutta ja toiminnallisuutta.

Käyttötapauskaavioita käytetään usein ohjelmistokehityksen alkuvaiheessa vaatimusten määrittelyyn ja kommunikointiin eri sidosryhmien välillä. Ne auttavat ymmärtämään järjestelmän pääpiirteet ilman syventymistä teknisiin yksityiskohtiin. Kaavioiden avulla voidaan tunnistaa järjestelmän tarjoamat palvelut ja varmistaa, että ne vastaavat käyttäjien tarpeita. Ne ovat hyödyllisiä myös järjestelmän laajuuden ja rajojen määrittelyssä.