käsittelyarkkitehtuuria

Käsittelyarkkitehtuuri (engl. processing architecture) kuvaa tietojenkäsittelyjärjestelmän sisäistä rakennetta ja tapaa, jolla tiedon käsittely, ohjaus ja resurssien hallinta on organisoitu. Termi kattaa sekä laitteisto- että ohjelmistoratkaisut ja niiden välisen rajapinnan, esimerkiksi prosessorien, muistinhallinnan, väylien sekä käyttöjärjestelmän ja väliohjelmiston roolit.

Käsittelyarkkitehtuurin tavoitteita ovat suorituskyky, skaalautuvuus, luotettavuus, ylläpidettävyys ja turvallisuus. Suunnittelussa huomioidaan latenssi, läpäisykyky, virheiden sietokyky sekä kustannustehokkuus. Arkkitehtuurivalinnat heijastavat usein kompromisseja, kuten konsistenssin ja saatavuuden välillä hajautetuissa järjestelmissä.

Tyypillisiä malleja ovat keskitetyistä ratkaisusta hajautettuihin ja rinnakkaisiin arkkitehtuureihin, kuten putkistot (pipeline), rinnakkaislaskenta, datavirta-arkkitehtuurit, tapahtumapohjaiset (event-driven) mallit sekä mikropalveluarkkitehtuurit. Erikoistapauksia ovat sulautetut reaaliaikajärjestelmät, pilvipalveluiden skaalautuvat käsittelykerrokset ja suurten tietomassojen käsittelyyn tarkoitetut MapReduce-tyyppiset mallit.

Arkkitehtuurin arvioinnissa käytetään mittareita kuten viive, läpäisy, resurssien hyötysuhde ja virheensietokyky. Hyvä käsittelyarkkitehtuuri soveltuu järjestelmän vaatimuksiin, mahdollistaa modulaarisen kehityksen ja helpottaa muutoksia sekä ylläpitoa.