kysyntäpolitiikan

Kysyntäpolitiikka viittaa talouspolitiikan toimiin, joilla pyritään vaikuttamaan talouden kokonaiskysyntään. Kokonaiskysyntä on tavaroiden ja palveluiden kokonaismäärä, jonka kotitaloudet, yritykset ja hallitus ovat valmiita ostamaan tietyllä hintatasolla tiettynä ajanjaksona. Kysyntäpolitiikkaa käytetään tyypillisesti talouden vakauttamiseksi, työttömyyden vähentämiseksi tai inflaation hallitsemiseksi. Sen keskeisiä työkaluja ovat finanssipolitiikka ja rahapolitiikka.

Finanssipolitiikkaa toteuttaa hallitus ja se sisältää valtion menojen ja verotuksen säätämisen. Esimerkiksi julkisten menojen lisääminen tai verojen alentaminen voi kasvattaa kokonaiskysyntää, mikä voi piristää talouskasvua ja vähentää työttömyyttä. Päinvastoin, menojen vähentäminen tai verojen nostaminen voi hillitä kysyntää ja siten hidastaa inflaatiota.

Rahapolitiikkaa toteuttaa keskuspankki ja se vaikuttaa kokonaiskysyntään ensisijaisesti korkotason ja rahan tarjonnan kautta. Keskuspankki voi alentaa korkoja houkutellakseen yrityksiä ja kotitalouksia lainaamaan ja kuluttamaan enemmän, mikä lisää kysyntää. Koronnostot puolestaan pyrkivät hillitsemään kysyntää ja torjumaan inflaatiopaineita. Kysyntäpolitiikan tavoitteena on yleensä saavuttaa täystyöllisyys ja hintavakaus.