kylläisyys

Kylläisyys (satiety) on tunne siitä, että ruoan nauttiminen on tyydyttänyt nälän ja seuraavan ruokahalun syntyminen on tilapäisesti viivästynyt. Se kuvaa sekä subjektiivista kokemusta että kehon fysiologisia prosesseja, jotka säätelevät energiatasapainoa.

Kun ruokaa nautitaan, mahalaukun venytys sekä ohutsuolesta erittyvät hormonit vaikuttavat kylläisyyden syntyyn. Vagus-hermon signaalit välittävät näitä viestejä aivoihin. Hormoneja kuten kolekystokiniini (CCK), ghreliini (nälän hormoneita; ghreliini laskee ruokailun jälkeen), peptidi YY (PYY) ja GLP-1 sekä insuliini osallistuvat ruokahalun säätelyyn ja aivojen hypotalamukseen sekä muihin keskuksiin. Fysiologinen kylläisyyden kokemus syntyy näiden signaalien yhteisvaikutuksesta.

Ravinnon koostumus vaikuttaa kylläisyyteen. Proteiinit ja kuidut lisäävät täyttymisen tunnetta ja voivat pidentää kylläisyyden kestoa, kun taas energiapitoiset ruoat voivat lyhentää sitä. Energiatiheiden aterioiden yhteydessä yksilölliset erot näkyvät siinä, kuinka pitkäkestoisesti kylläisyys säilyy.

Tutkimuksissa kylläisyyttä mitataan sekä subjektiivisesti arviotuilla asteikoilla (esim. visuaalinen analogiaskaala, VAS) että seuraavan aterian energiankäytön mittaamisella. Kylläisyyden ymmärtäminen on keskeinen osa painonhallintaa ja ruokavalion suunnittelua, sekä ruokakasvatus- että kliinisissä yhteyksissä.