kuvauspartisipeilla

Kuvauspartisiipilla (descriptive participle) on suomen kielessä käytetty partisiippimuoto, joka toimii substantiivin määrittelmänä adjektiivina. Se kuvaa nounin ominaisuutta tai tilaa ja antaa lisätietoa siitä ilman erillistä päälauseen rakennetta. Yleisesti kyse on verbistä johdetusta luonnehdinnasta, joka sitoutuu suoraan substantiivin eteen.

Kuvauspartisiipit muodostuvat presentin aktiivisen partisiipin -va/-vä -rakenteesta. Attribuuttisessa käyttötilanteessa ne taipuvat riippuvasti substantiivista sekä taipuvat suvun, luvun ja sijamuodon mukaan: esimerkiksi kirjoittava nainen, lukevan miehen tytär. Toisaalta passiiviset tai menneisyyden käyttökelpoinen kuvauspartisiippi voi esiintyä eri konteksteissa, mutta sen olennaisin tehtävä on antaa välitöntä, kuvailevaa lisätietoa.

Käyttöä hallitsevat seuraavat piirteet:

- Attribuutiivinen funktio: kuvauspartisiippi sijoittuu yleensä heti substantiivin eteen tai sen muodostamaan ilmaukseen, esimerkiksi kirjoittava opettaja, hiljainen kävelyretki.

- Relevanssi ja tiiviyden säilyttäminen: kuvauspartisiipit mahdollistavat tiiviin ilmaisun ilman laajempia sivulauseita.

- Sääntöihin liittyvä riippuvuus: ne noudattavat substantiivin kieltä ja taivutusta, joten esimerkiksi monikossa ja genetiivissä ne muuttuvat muodollisesti vastaavasti (kirjoittavien opettajien, kirjoittavan miehen tytär).

Kuvauspartisiipit ovat erityisesti kirjoituksessa ja kielellisessä kuvaamisessa käytetty rakennelma, jolla voidaan välittää välitöntä ominaisuustietoa nopeasti. Ne eroavat muun muassa relatiivilauseista siinä, että ne ovat tiiviitä ja adjektiivis-attribuuttisia.