kuulovauriosta

Kuulovaurio on tila, jossa kuulo on osittain tai kokonaan alentunut yhdessä tai molemmissa korvissa. Se voi olla sensorineuraalinen (sisäkorvan tai kuulohermon vaurio), johtumishäiriöön liittyvä (ulko- tai keskikorvan rakenteiden häiriö) tai näiden yhdistelmä. Kuulovaurio voi olla syntyessään tai hankittu myöhemmin elämässä, ja se voi olla yksipuolinen tai kaksipuolinen.

Sensorineuraalisen kuulovaurion taustalla ovat ikääntyminen, melu sekä tietyt lääkkeet ja geneettiset tekijät. Johtumishäiriöiden syiksi voivat olla ulkokorvan tukkoisuus, tärykalvon ongelmat tai keskikorvan sairaudet kuten otiitti sekä tympanoskleroosi tai muu rakenteellinen poikkeama. Harvinaisemmin vaurio voi johtua traumasta tai infektiosta.

Diagnoosi perustuu kuulon testaamiseen (audiogrammi) sekä lisätutkimuksiin kuten tympanometria ja mahdollisesti otoakustiset emissiot sekä vasteaikavastaukset. Diagnioin tekee yleensä audiologi tai korvalääkäri. Varhainen havaitseminen mahdollistaa asianmukaisen hoidon aloittamisen.

Hoito ja kuntoutus riippuvat vaurion tyypistä ja vakavuudesta. Lievempi kuulovaurio voi hyötyä kuulokojeista. Sensorineuraaliseen kuulovaurioon voivat soveltua luun kautta stimuloivat kuulolaitteet tai muut apuvälineet. Tarvittaessa voidaan harkita kirurgisia toimenpiteitä sekä kuulon rehabilitaatiota ja viestintävalmennusta.

Kuulovaurio vaikuttaa usein vuorovaikutukseen, koulutukseen ja työhön sekä yleiseen elämänlaatuun. Varhainen tuki, esteettömät kuulolaitteet ja ympäristön mukauttaminen auttavat toimintakyvyn säilyttämisessä. Ennaltaehkäisyyn kuuluu kuulon suojaaminen melulta sekä varhainen hoito infektioille ja säännölliset kuulontarkastukset.