kustannushyötysuhteet

Kustannushyötysuhteet ovat taloudellisia mittareita, jotka kuvaavat päätöksen tai hankkeen kustannusten ja siitä koettujen hyötyjen välistä suhdetta. Yleisin muoto on hyötyjen nykyarvon ja kustannusten nykyarvon suhde: kustannushyötysuhde = PV(hyödyt) / PV(kustannukset). Mikäli suhde on suurempi kuin 1, hyödyt ylittävät kustannukset; suhde alle 1 tarkoittaa, ettei investointi kata kustannuksiaan.

Kustannushyötysuhteen laskenta edellyttää hyötyjen ja kustannusten rahallistamista ja mielellään diskontattua nykyarvon laskentaa. Nykyarvo lasketaan diskonttaamalla tulevat hyödyt ja kustannukset haluttuun ajankohtaan. Kustannushyötysuhde saadaan jakamalla nykyarvoinen hyötyjen summa nykyarvoisella kustannussummalla. Jos diskonttausta ei käytetä, voidaan käyttää yksinkertaistettua versiota, jossa käytetään ilman diskonttauksen laskettuja summia.

Käytön tarkoitusta ja tulkintaa voidaan soveltaa julkisessa päätöksenteossa sekä yritysten investointipäätöksissä. Suurempi kustannushyötysuhde viittaa parempaan hintalaatusuhteeseen ja suurempaan tehokkuuteen resurssien käytössä. Päätöksentekijät voivat asettaa kynnysarvon, jonka ylittäviä vaihtoehtoja pidetään hyväksyttävinä, tai vertailla useita vaihtoehtoja keskenään.

Rajoitukset liittyvät siihen, että monet vaikutukset ovat vaikeasti rahallistettavissa tai epävarmoja. Ympäristö-, terveys- ja sosiaalisia vaikutuksia voi olla vaikea hinnoitella, ja siten tuloksia on tänä aikana syytä käsitellä herkkyysanalyysillä sekä laadullisin arvioin.

Kustannushyötysuhde liittyy läheisesti kustannus-hyötyanalyysiin sekä nettotulosarvoon ja sisäiseen tuottoasteeseen. Esimerkki: hankkeen kustannukset 100 ja odotetut hyödyt 150 → kustannushyötysuhde on 1,5.