kustannushyötysuhdeanalyysi

Kustannushyötysuhdeanalyysi (KHS-analyysi) on järjestelmällinen arviointimenetelmä, jolla hankkeen, politiikan tai ohjelman taloudelliset vaikutukset sidotaan toisiinsa vertaamalla syntyviä kustannuksia ja saavutettavia hyötyjä. Se pyrkii tuottamaan päätöksenteon tueksi kvantitatiivisen vertailun eri vaihtoehtojen välillä sekä arvioimaan hankkeen kokonaisvaikutuksia yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Menetelmä perustuu arvojen rahallistamiseen ja aikajänteellä huomioon ottamiseen diskonttaamalla tulevat vaikutukset nykyarvoon. Keskeisiä mittareita ovat nettotulosarvo (NPV), kustannus-hyötysuhde (benefit-cost ratio, BCR) sekä joskus sisäinen korkokanta (IRR). Lisäksi tarkastellaan epäsuoria vaikutuksia, kuten työllisyyttä, ympäristöä tai hyvinvointia, ja voidaan tehdä herkkyysanalyysi.

KHS-analyysin kulku tyypillisesti: tavoitteiden määrittäminen, kustannusten ja hyötyjen tunnistaminen sekä rahallistaminen, tulevien vaikutusten diskonttaus, tulosten tulkinta sekä raportointi. Herkkyysanalyysillä arvioidaan, miten tulokset muuttuvat oletuksista riippuen. Lisäksi analyysi voi sisältää jakovaikutusten ja eettisten vaikutusten tarkastelua sekä vaihtoehtojen vertailua useamman kriteerin perusteella.

Rajoitteet: monet saavutettavat hyödyt voivat olla epärahallisia tai vaikeasti mitattavissa, jolloin ne joudutaan määrittelemään aineettomasti tai laadullisesti. Menetelmää varjostavat epävarmuus, datan puute ja valitsevan diskonttauksen kriteerit sekä tulonjakovaikutukset, jotka voivat korostua erityisesti pienemmissä tai epäoikeudenmukaisissa kehyksissä.

Käyttökohteita ovat julkiset investoinnit, infrastruktuuri, ympäristö- ja terveysmaailma, koulutus sekä monenlaiset poliittiset hankkeet.