kumottaminen

Kumottaminen tarkoittaa sitä, että aiemmin voimassa ollut säädös, päätös tai sopimus mitätöidään tai peruutetaan. Sana muodostuu verbistä kumota ja -minen-nominalisesta muodosta, jolla viitataan toimintaan tai prosessiin.

Käyttöalueet: Lainsäädäntö ja hallinto. Lain kumoaminen tarkoittaa vanhan lain poistamista uuden säädöksen kautta. Päätösten kumoaminen voi tapahtua hallinnon tai oikeudenkäynnin kautta. Sopimuksissa kumoutuminen merkitsee, että sitoumus raukeaa tai peruutetaan.

Kieliyhteydet ja synonyymit. Kumottaminen liittyy useisiin ilmaisuihin, kuten mitätöinti, peruutus, purku ja kumous, jotka viittaavat erilaisten oikeudellisten tai käytännön sitoumusten poistamiseen tai muuttamiseen. Etymologisesti sana on derived from kumota.

Käytännön huomioita. Kumottaminen on keskeinen käsite oikeus-, hallinto- ja sopimusasioissa, jossa oikeudellinen vaikutus syntyy siitä, että aiemmin sitova normi tai päätös menetetään vaikutuksensa. Eri konteksteissa prosessi ja siihen liittyvät oikeudelliset seuraamukset voivat vaihdella, mutta lopputulos on yleensä sama: jokin aiemmin voimassa ollut asia katsotaan mitättömäksi tai raukeaa.