kulkeutuva

Kulkeutuva on suomen kielen adjektiivi, joka tarkoittaa “propagoituva” tai “etenemässä oleva”. Sanaa käytetään kuvaamaan ilmiötä, signaalia tai aaltomuotoa, joka etenee tilassa tai aineessa lähteestä toiseen. Etymologisesti kulkeutuva muodostuu verbin kulkea (edetä, liikkua) ja -tuva-päätteestä, joka luo osallistuvan adjektiivin. Nouniksi muodostuu kulkeutuminen, joka tarkoittaa ilmiön etenemistä tai leviämistä.

Käyttöala ja esimerkit. Kulkeutuvaa käytetään erityisesti fysiikassa, tekniikassa, optiikassa ja signaalinkäsittelyssä kuvaamaan sellaista ilmiötä, jossa jokin havaittava suure tai kenttä etenee tilassa tai väliaineessa. Esimerkkejä: kulkeutuva aalto tarkoittaa etenevää aaltoa (esimerkiksi mekaaninen tai sähkömagneettinen), kulkeutuva valo viittaa valon etenevään kenttään, ja kulkeutuva sähköinen signaali kuvaa signaalin kulkemista kaapeleissa tai johtimissa. Termiä käytetään usein kontrastina siihen, mitä tarkoittaa seisova aalto (joka ei etene tilassa) tai heijastuva osa ilmiöstä.

Käytön tapoja. Kulkeutuva kuvaa yleisesti ilmiön dynamiikkaa, jossa energia tai informaation osa siirtyy järjestelmässä. Siksi sitä esiintyy sekä teoreettisissa malleissa että teknisissä sovelluksissa, kuten viestinnässä, akustiikassa, optisissa järjestelmissä ja säteilyn tutkimuksessa. Sitä käytetään samalla asiasisältönä kuvaamaan kuljetettua tai etenevää luonnetta ilman, että tarkentaisi muita ominaisuuksia, kuten heijastuksia tai resonaatioita.