kuivapinnoitteet

Kuivapinnoitteet ovat pintakäsittelyjä, joissa kahden koskettavan pinnan väliin muodostuu ohut kiinteä voiteluainekerros. Tämä itsestään voiteleva kerros pienentää kitkaa ja suojaa pintaa kulumiselta ilman nestemäistä voitelua. Kuivapinnoitteet ovat erityisen hyödyllisiä olosuhteissa, joissa nestemäiset voiteluaineet eivät toimi tai joissa ympäristö on kuiva, korkean lämpötilan, alipaineen tai tyhjiön oloissa.

Yleisimmät materiaalit ovat PTFE (polytetrafluoroethylene), MoS2 (molibdeenidisulfidi), grafiitti sekä WS2 (tungstendisulfidi), sekä näiden seokset ja keraamiset lisäaineet. Näillä aineilla on alhainen kitkakerroin ja hyvä lämpötilankesto, mikä mahdollistaa voitelun laajoissa lämpötila- ja kuormitusolosuhteissa.

Levitysmenetelmät vaihtelevat: suihkutus, upotus, siveltimäminen sekä kemialliset tai fysikaaliset pinnoitusmenetelmät kuten CVD tai PVD. Ennen pinnoitusta pinnat esikäsitellään huolellisesti, jolloin puhdistus, karhennus ja tartunnan parantava käsittely parantavat kerroksen kiinnittymistä. Kerrospaksuus on tyypillisesti muutamia mikrometrejä.

Hyödyt: pienempi kitka, parempi kulumisenkestävyys ja vakaampi suoritus vaikeissakin olosuhteissa, kuten kuivissa, korkeissa lämpötiloissa tai tyhjiössä. Rajoitteita ovat riippuvuus ympäristöstä ja materiaalista: kosteudella sekä tietyillä kemikaaleilla joidenkin pinnoitteiden suoritus voi heikentyä. Lisäksi pinnoituksen huolto ja uusiminen voivat olla vaativia ja kustannukset voivat olla korkeammat kuin nestemäisten voiteluaineiden.