kovalenteissa

Kovalenttinen sidos on kemicallinen side, jossa kaksi atomia jakaa elektronipareja. Tämä tapahtuu yleisesti epämetallien välillä, joiden elektronegatiivisuudet ovat lähellä toisiaan. Sidos yhdistää atomeja sekä pienissä molekyyleissä että kovalenttisissa verkostoissa, kuten grafiitissa ja timantissa.

Sidoksia voidaan muodostaa yhdestä useampaan elektronipariin. Yksinkertainen sidos (yksittäissidos) jakaa yhden elektroniparin, kaksois- ja kolmoissidokset jakavat kaksi tai kolme. Sidoksen vahvuus ja pituus riippuvat sidoksen tyypistä sekä osapuolten elektronegatiivisuuksista. Elektronegatiivisuusero määrittää, onko sidos ei-polaarinen vai polaarinen: ei-polaarinen, kun elektroniparit jakautuvat tasaisesti samanlaisilla atomeilla; polaarinen, kun ero aiheuttaa osittaisen varauksen ja elektronien kiertymisen toiseen atomiin.

Koordinaattinen (datiivinen) sidos syntyy, kun toinen atomi luovuttaa molemmat elektroniparinsa sidospariksi, esimerkiksi ammoniumionin syntyessä NH4+. Lewis-rakenteet ja oktettisääntö auttavat kovalenttisten sidosten hahmottamisessa, vaikka poikkeuksia esiintyy Be- ja B-yhdisteissä.

Kovalenttinen sidos määrää monien yhdisteiden ominaisuuksia. Pooliset ja ei-polaariset kovalenttiset yhdisteet eroavat esimerkiksi liukenemisessa sekä sulamis- ja kiehumispisteissä ja sähkönjohtuvuudessa. Kovalenttisuus on keskeinen käsite orgaanisessa kemiassa, biokemiassa ja materiaalitieteessä.