kosteudenhallintatekniikkoja

Kosteudenhallintatekniikat ovat rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikana käytettäviä keinoja kosteuden hallitsemiseksi. Ne voivat estää kosteusvauriot, homevauriot sekä sisäilman laadun heikkenemisen, ja ne voivat tukea energiatehokkuutta sekä rakennusten pitkäaikaista kestävyyttä.

Kosteudenhallinta perustuu kolmeen pääravioon: kosteuden lähteiden hallintaan, rakenteiden kosteudenkestävyyteen sekä sisäilman kosteuden hallintaan. Suunnittelussa otetaan huomioon veden pääsy rakennukseen, kondensaatiot sekä potentiaalisten kosteudenlähteiden hallinta sekä ilmankierto ja ilmanvaihto.

Rakenteelliset keinot sisältävät vesieristykset ja kosteuden kapillaarisen siirtymisen estämisen sekä riittävän lämmöneristyksen ja ilmanpitävyyden. Lisäksi huomioidaan sade- ja vuotoveden hallinta sekä liitoskohtien tiiviys, jotta kosteus ei pääse rakenteisiin.

Ilmankosteuden hallinta toteutuu ensisijaisesti ilmanvaihdon ja kosteudenpoiston kautta sekä lämmityksen avulla. Käytännössä tämä voi tarkoittaa koneellista ilmanvaihtoa, lämmön talteenottoa sekä suunnitelmallista sisäilman kosteuden säätelyä.

Käytännön sovellukset kattavat sekä uudisrakentamisen että korjaus- ja retrofit-hankkeet. Keskeisiä huomioalueita ovat riskinarvio, paikallinen ilmasto, materiaalivalinnat ja liitoskohdat. Seuranta ja ylläpito ovat olennaisia pitkäaikaisen kosteudenhallinnan kannalta, mukaan lukien säännölliset kosteus- ja homevauriotarkastukset sekä ilmanvaihtojärjestelmien huolto.