kosketusvaurioiden

Kosketusvauriot ovat ihoon tai muihin kudoksiin kohdistuvia vammoja, jotka syntyvät suorasta kosketuksesta johonkin aineeseen, esineeseen tai ympäristötekijään. Vammat voivat olla pinnallisia, kuten naarmuja ja rakkuloita, tai syvempiä, jolloin kudos vaurioituu ja paraneminen kestää pidempään.

Välikomponenttina kosketusvaurioita aiheuttavat usein neljä päätyyppiä: mekaaniset vauriot, kuten hankaumat ja puristukset; kemialliset vauriot, jotka syntyvät happon tai emäksen kosketuksesta; termiset vauriot, kuten palovammat ja paleltumat; sekä sähköiset vauriot, joita voivat aiheuttaa sähköiskut tai lämpöä johtavat kytkennät. Aineita ja esineitä sekä näiden lämpötila- ja sähkökäyttäytymistä voidaan pitää riskitekijöinä.

Oireet riippuvat vaurion tai sen vakavuuden mukaan. Yleisimmät ovat kipu, punoitus, turvotus, rakkulat sekä haavan epämuodostuma tai epäillään syvempää kudosvauriota. Pienet, pinnalliset vammat paranevat yleensä ilman erikoishoitoa, suuremmat haavat ja syvemmältä alueelta tulevat vauriot voivat vaatia asiantuntijan arviointia.

Hoito alkaa ensiavusta: poista lähde, huuhtele haava puhtaalla vedellä, poista epäpuhtaudet ja suojaksi käyttöön puhdas, ilmava side. Vakavammissa tapauksissa tai epäiltäessä syvää vammaa, suurempaa verenvuotoa tai aiheuttavaa kemikaalia, hakeudu lääkäriin. Ennaltaehkäisyyn kuuluu suojavarusteiden käyttö, kemikaalien turvallinen käsittely sekä sähkö- ja lämpötilaan liittyvän riskin välttäminen. Jos kipu, punotus tai vierasesine ei rauhoitu muutaman päivän kuluessa, hakeudu hoitoon.