korvausrajoja

Korvausrajoja on säännösten, vakuutusjärjestelmien tai muiden korvauksia myöntävien tahojen asettamia enimmäis- tai rajaarvoja, joiden mukaan korvattavat kulut tai vahingot voidaan korvata. Ne voivat koskea sekä taloudellisia menoja että ei-taloudellisia vahinkoja, ja ne voivat löytyä sekä julkisesta lainsäädännöstä että yksityisistä vakuutussopimuksista.

Korvausrajoja voidaan pitää eri muodoissa. Esimerkiksi per-tapahtuma- tai per-vahinkolaji -rajoja, vuosittaisia kokonaisrajoja sekä eriteltyjä vain tietyn kustannusluokan kustannuksille asetettuja rajoja, kuten hoito- tai lääkekorvauksia koskevat rajoitukset. Oikeudellisessa kontekstissa korvausrajoja käytetään usein kohtuullisen korvaamisen ja taloudellisen kestävyyden turvaamiseksi sekä vakuutus- ja julkisyhteisöjen kantokyvyn säilyttämiseksi.

Soveltaminen vaihtelee järjestelmästä riippuen. Joissakin tapauksissa kaikki kustannukset eivät kuulu korvattaviksi, ja toisinaan rajoitus määrittää sen, kuinka paljon korvausta voidaan vaatia tiettyä vahinkoa kohti. Joissakin vakuutusjärjestelmissä korvausrajoja voidaan ylittää erivapaudella tai lisäetujen kautta.

Käytännössä korvausrajoilla on suora vaikutus siihen, että korvaus ei aina vastaa täyttä vahinkoa. Tämä korostaa sekä vahingonaiheuttajien että korvausten suunnittelun tarvetta: kyseessä on sopimusten ja säädösten ymmärtäminen sekä omien oikeuksien ja velvoitteiden tiedostaminen.

See also: Korvaus, Vakuutus, Vahingonkorvauslainsäädäntö.