korroosiosuojat

Korroosiosuojat ovat menetelmiä ja ratkaisuja, joiden tarkoituksena on estää tai hidastaa metallien, erityisesti teräksen, korroosiota. Ne voidaan jakaa erilaisiin lähestymistapoihin: este- eli barierapohjaisiin pinnoitteisiin, aktiivisiin suojausjärjestelmiin sekä kemiallisiin ja passiivisiin suojamekanismeihin.

Este suojaus luo pinnan, jonka läpi kosteuden, hapen ja veden kulku on estetty tai huomattavasti hidastettu. Tällaisia ratkaisuja ovat maalaus- ja pulverimaalit sekä erilaiset polymeeripinnoitteet sekä metallipinnoitteet kuten sinkitys (galvaaninen suojaus) ja alumiinointi. Este suojaus on usein kustannus- ja huoltokokonaisuus, ja sen teho riippuu pinnan esikäsittelystä, pinnoitteen laadusta ja vaatimateikeestä.

Aktiiviset suojaukset perustuvat sähköiseen potentiaalieroon. Galvaaninen suojaus käyttää syövyttävää metallia (esim. sinkkiä, magnesiumia tai alumiinia), joka suojaa perusmetallia syöpymällä itse. Impressed current -katodinen suojaus käyttää ulkoista virtalähdettä tilanteissa, joissa suojattavaa osaa ei voi varustaa syöjämetallilla. Passivaatio muodostaa vakaata oksidikerrosta, erityisesti ruostumattomalla teräksellä.

Korroosionestoaineet, kuten inhibiittorit, voivat estää korroosion kemiallisia reaktioita liuoksissa. Ympäristö- ja käyttöolosuhteet vaikuttavat valintaan sekä yhdistelymahdollisuuksiin.

Käyttökohteita ovat rakennukset ja sillat, meriteollisuus, öljy- ja kaasuteollisuus sekä auto- ja konepajateollisuus. Suunnittelu, asennus, huolto ja säännölliset tarkastukset sekä pinnan paksuuden mittaukset ovat keskeisiä. Kansainväliset standardit, kuten ISO 12944 -sarja sekä NACE- ja ASTM-ohjeistukset, määrittelevät vaatimukset pinnoitteille ja seurantamenetelmille.