korneosyytit

Korneosyytit ovat ihon stratum superficiale eli sarveiskerroksen uloin kerros muodostavan lopullisen, tumattoman ja litteän soluryhmän soluja. Ne syntyvät keratinosaattien eli keratinosyyttien avulla, jotka kulkeutuvat ihon syvemmältä kerroksilta pintaan päin ja kypsyvät samalla, kun ne menettävät tumansa ja soluelimensä.

Korneosyytit sisältävät tiheää keratiinia ja niihin liittyviä proteiineja sekä lipidejä. Solun ulkokuorta vahvistaa cornified envelope -kalvo, joka koostuu proteiinien ja lipidien ristisidoksista, ja solujen välisiä liitosrakenteita korvataan korneodesmosomeilla, mikä lisää kerrosten pysyvyyttä. Proteolyyttiset entsyymit säätelevät näitä yhteyksiä: desquamation, eli solujen hiljainen irtoaminen, tapahtuu, kun desmosomeja ja liitosrakenteita hajotetaan.

Korneosyytit ovat keskeinen ihon vesitasapainon ja puolustuskyvyn kannalta. Ne muodostavat tiiviin mekaanisen ja kosteutta eristävän barrierin, joka vähentää veden haihtumista ja tarjoaa suojan mikrobeilta sekä ulkoisilta rasitteilta. Näiden solujen koostumus vaikuttaa ihon kosteudenpidon ylläpitoon; niiden sisältämät luonnolliset kosteuttajat (NMF) syntyvät filagriinin pilkkoutumisesta ja auttavat sitomaan vettä.

Korrelaatiot sairauksiin ja iän myötä ovat tärkeitä. Esimerkiksi filagriinivaje tai genetiikkaan liittyvät muutokset voivat heikentää barrier-funktiota ja Lisätä atooppisen ihottuman tai ichthyosisin riskiä. Korneosyytin turnover kestää noin 2–4 viikkoa aikuisilla, ja tasainen desquamation ylläpitää ihon terveen ulkonäön ja toiminnallisuuden. Forensiikassa korneosyytit voivat esiintyä ihon pinnalla kosteustekijöiden vaikutuksesta, ja niistä voidaan kerätä tietoa esimerkiksi DNA- tai kosmeettisista tutkimuksista.