korkearesoluutioääniformaateissa

Korkearesoluutioääniformaatit viittaavat digitaalisiin äänitiedostomuotoihin, jotka tarjoavat korkeamman näytteenottotaajuuden ja bittisyvyyden kuin tavalliset CD-laatuisten äänitiedostojen formaatit. Nämä formaatit pyrkivät säilyttämään enemmän äänitietoa, mikä johtaa mahdollisesti tarkempaan ja yksityiskohtaisempaan äänentoistoon.

Yleisimpiä korkearesoluutioääniformaatteja ovat WAV (Waveform Audio File Format) ja AIFF (Audio Interchange File Format), joita voidaan käyttää korkeammilla näytteenottotaajuuksilla ja bittisyvyyksillä. Lisäksi on olemassa häviöttömiä pakkausmuotoja, kuten FLAC (Free Lossless Audio Codec) ja ALAC (Apple Lossless Audio Codec), jotka pienentävät tiedostokokoa tinkimättä äänenlaadusta. Nämä formaatit voivat tyypillisesti tallentaa äänen 24-bittisellä syvyydellä ja jopa 192 kHz:n näytteenottotaajuudella, verrattuna CD-standardin 16-bittiseen syvyyteen ja 44.1 kHz:n näytteenottotaajuuteen.

Korkearesoluutioäänen kokeminen vaatii yhteensopivan laitteiston, kuten korkealaatuiset kuulokkeet tai kaiuttimet, sekä äänentoistojärjestelmän, joka pystyy toistamaan näitä korkeampia resoluutioita. Vaikka korkearesoluutioääni voi tarjota parannettua äänenlaatua, kuultava ero voi riippua kuuntelijan herkkyydestä, kuunteluympäristöstä ja itse äänitteen laadusta.