korkeakosteissa

Korkeakosteissa viitataan tiloihin tai olosuhteisiin, joissa ilman suhteellinen kosteus on korkea. Ilman suhteellinen kosteus (RH) kertoo, kuinka paljon vesihöyryä ilma sisältää verrattuna siihen määrään, jonka se pystyy pitämään lähestulkoon kyllästymättömästi. Korkeat RH-arvot voivat olla tyypillisiä esimerkiksi sadejaksojen, kosteiden tilojen tai huonosti ilmastoitujen rakennusten yhteydessä.

Korkealla kosteudella on laajoja vaikutuksia sekä materiaaleihin että elinympäristöön. Kondensaatio tiivistyy pintoihin, mikä voi johtaa homekasvuun, hajuihin ja rakenteelliseen vaurioon. Puulla, paperilla ja tekstiileillä kosteus aiheuttaa laajenemista, muodonmuutoksia ja heikentynyttä lujuutta. Elektroniikkalaitteissa korkea kosteus voi lisätä korroosiota ja toimintahäiriöiden riskiä. Myös ihmisille korkea RH voi heikentää viihtyvyyttä ja lisätä ilmanlaadun ongelmia.

Kosteuden mittaaminen perustuu suhteelliseen kosteuteen ja ilmankosteuden mittauksiin kuten RH- ja lämpötilamittauksiin sekä dew pointiin. Säännöstelyssä hyödynnetään ilmanvaihtoa, kosteudenpoistoa ja kosteutta hillitseviä rakenteita. Toimenpiteitä voivat olla ilmanvaihdon parantaminen, kosteuspoistimet, ilmastointi, kosteudenkestävät materiaalit sekä tiivistysrakenteet ja eristeet.

Korkeakosteet voivat esiintyä sekä yksittäisissä rakennuksissa että teollisissa prosesseissa, kuten varastoinnissa, elintarvikekäsittelyssä ja arkistoinnissa. Hallinta riippuu kosteuden lähteestä, tilan käytöstä ja ilmanvaihdon ylläpidosta.