korjuujätteet

Korjuujätteet ovat peltokasvien korjuun yhteydessä syntyviä osia, joita ei välttämättä kerätä mukaan korvattavaan tuotantoon. Ne voivat jäädä peltoon tai niitä kerätään talteen muuhun käyttöön. Tällaisten jätteiden tarkka koostumus riippuu viljelykasvista, korjuumenetelmistä, tilan hallinnasta sekä sääolosuhteista.

Tyypillisiä korjuujätteitä ovat viljan olki ja varret, toisin sanoen kasvin varsien ja lehtien jäännökset, sekä öljykasvien kuten rypsin ja rapsin varsijäännökset. Muita jätteitä voivat olla hedelmä- tai vihanneskasvien korjuun yhteydessä syntyvät osat, kuten kuoret tai ylijäävät kappaleet. Kasvikohtaiset erot ja maanviljelyn käytännöt vaikuttavat siihen, mitkä jätteet ovat merkittäviä paikallisella tasolla.

Käyttö ja hallinta vaihtelevat tilan tavoitteiden mukaan. Korjuujätteet voidaan palauttaa maaperään lisäämään orgaanista ainesta ja parantamaan pieneliöstön elinympäristöä, ne voidaan kompostoida, tai ne voidaan hyödyntää biokaasun tuotannossa ja muussa energiakaavassa. Joissakin tapauksissa osa jätteistä voidaan kerätä harvennettunaainesti muun tuotannon, kuten karjan rehun tai viljelykasvien katteena.

Ympäristövaikutukset riippuvat käytännöistä. Palkojen ja muiden jätteiden palauttaminen maahan parantaa maan rakennetta, vähentää eroosiota ja edistää hiilen kiertoa. Toisaalta runsas jäännösten määrä voi hidastaa hajoamista ja sitoa typpeä tilapäisesti, mikä voi vaikuttaa seuraavien kasvukauden ravinteiden saatavuuteen. Näin ollen korjuujätteiden hallinnassa suositellaan sovitettavuutta maanlaadun, viljelyjärjestelmän ja taloudellisten tavoitteiden mukaan.