koordinatiivinen

Koordinatiivinen on termi, jota käytetään kieliopissa viittaamaan koordinaatioon: ilmiöön, jossa useampi syntaktisesti samanarvoinen yksikkö on liitetty toisiinsa ja muodostaa yhtenäisen rakenteen. Koordinaation kohteina voivat olla sanoja, sanaryhmiä tai kokonaisia lauseita. Koordinatiivinen suhteellisuus eroaa alisteisesta (subordinatiivisesta) siten, että koordinoinnin kohteet ovat toistensa tasavertaisia eivätkä toinen alista toista.

Koordinointi toteutuu usein konjunktioiden avulla. Yleisimpiin koordinaation ilmentymiin kuuluvat sanat ja, tai sekä… että sekä myös. Koordinoituja yksiköitä voi olla esimerkiksi kaksi sanaa tai lauseketta: “koira ja kissa”, “sininen tai punainen auto”, tai “hän meni kotiin, ja hän jäi ulos” – viimeinen esimerkki osoittaa, että koordinaatio voi yhdistää myös kokonaisia lauseita. Joissain tapauksissa rakenne voi olla monimutkaisempi ja sisältää useampia koordinoituja osia.

Linguistisessa tutkimuksessa koordinatiivisia rakenteita tarkastellaan tarkasti sekä semantisesti että syntaktisesti. Koordinointi voi ilmaista lisäystä, vaihtoehtoisuutta, tai kestää useampien samaa luokkaa olevien ilmaisujen yhdistämisen. Joissakin kielioppeissa ja tyypittelyissä erotetaan koordinaatiotyyppejä (esimerkiksi kopulatiivinen, vaihtoehtoinen) konjunktioiden valinnan mukaan, mutta keskeistä on, että osat ovat keskenään rinnastettavissa ja syntaktisesti rinnakkaisia.

Koordinatiivinen on yleistermi, jolla viitataan kielen rakenteellisiin yhteyksiin, joissa rinnastettavat osat yhdistetään koordinoivien elementtien kautta.