koodausjärjestelmiä

Koodausjärjestelmiä, eli koodausjärjestelmiä, ovat menetelmiä ja sääntöjä, joilla tietoa muutetaan tai esitetään eri muodoissa. Ne ovat keskeisiä tiedon siirrossa, tallennuksessa ja käsittelyssä. Koodausjärjestelmiä käytetään monilla eri aloilla, kuten tietoliikenteessä, tietojenkäsittelyssä ja kryptografiassa. Yksinkertaisimmillaan koodausjärjestelmä voi olla vaikkapa morsekoodi, jossa kirjaimet ja numerot esitetään pisteiden ja viivojen sarjoina.

Tietotekniikassa yleisimpiä koodausjärjestelmiä ovat binäärijärjestelmät, joissa tieto esitetään bitteinä, eli nollina ja ykkösinä. Nämä bitit yhdistellään sitten tavuiksi ja suuremmiksi tietoyksiköiksi, jotka muodostavat tekstin, kuvat, äänen ja muut digitaalisessa muodossa olevat tiedot. Esimerkiksi ASCII ja Unicode ovat standardeja koodausjärjestelmiä tekstin esittämiseen. Kuva- ja äänidatan koodaukseen käytetään usein pakkausalgoritmeja, jotka pyrkivät pienentämään tiedostokokoa säilyttäen samalla mahdollisimman paljon alkuperäisestä tiedosta.

Kryptografiassa koodausjärjestelmiä käytetään tiedon salaamiseen ja suojaamiseen. Salausjärjestelmät muuttavat alkuperäisen, luettavissa olevan tiedon (selkotekstin) lukukelvottomaksi muodoksi (salatekstiksi) käyttämällä monimutkaisia matemaattisia algoritmeja ja avaimia. Dekoodaus eli purkaminen puolestaan palauttaa salatekstin takaisin selkotekstiksi oikean avaimen avulla. Nämä järjestelmät ovat välttämättömiä turvallisen tiedonsiirron varmistamiseksi esimerkiksi internetissä.