konsensuskierrokset

Konsensuskierrokset ovat toistuvia neuvottelu- ja päätöksentekoprosesseja, joissa pyritään saavuttamaan laaja kannatus osallistujien keskuudessa. Termi viittaa useisiin peräkkäisiin kierroksiin, joiden aikana esitetään vaihtoehtoja, kerätään palautetta ja muokataan ehdotuksia sen mukaan. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka saa laajaa tukea eikä ainoastaan enemmistön hyväksynnän vaan myös osallistujien luottamuksen.

Prosessi etenee tyypillisesti siten, että jokaisen kierroksen alussa esitetään ehdotus tai vaihtoehtoja, kerätään palautetta ja tehdään tarvittavia muutoksia. Kierroksen lopuksi arvioidaan nykyinen tuki ja hyväksyttävyyden aste. Jos kriteerit eivät täyty, prosessi jatkuu seuraavalla kierroksella ja ehdotuksia muokataan yhä paremmin vastaamaan osapuolten tarpeita. Fasilitaattori tai sovittelija huolehtii prosessin oikeudenmukaisuudesta, aikataulutuksesta ja siitä, että kaikkien ääni kuuluu. Käytössä voivat olla esimerkiksi anonymisoidut palautteet, pienryhmätyöskentely, vertailuanalyysit ja vaihtoehtojen järjestetty esittely.

Käyttökohteet ja vaikutukset: konsensuskierroksia sovelletaan julkisessa hallinnossa, kuntien ja organisaatioiden suunnitteluprosesseissa sekä monimutkaisissa sidosryhmäneuvotteluissa. Hyötyinä ovat parempi legitimiteetti, laajempi sitoutuminen päätöksiin ja ratkaisujen parempi yhteensopivuus käytännön olosuhteiden kanssa. Rajoitteisiin kuuluu prosessin ajan vievyys, mahdollinen pysähtyminen ja riski alentaa päätöksenteon tehokkuutta kiireellisissä tilanteissa. See also: konsensuspäätöksenteko, osallistava suunnittelu, fasilitointi.