koneistettavuuteen

Koneistettavuus kuvastaa, kuinka helposti ja taloudellisesti materiaaleista voidaan poistaa lastuja koneistuksen menetelmin kuten sorvaamalla, jyrsien tai poraamalla. Se riippuu sekä materiaalin ominaisuuksista että käytetyistä koneistusolosuhteista.

Materiaalien osalta tärkeimpiä tekijöitä ovat kovuus, lujuus, kemiallinen koostumus sekä lämpökäsittelyt. Mikrostruktuuri ja lastunmuodostus vaikuttavat sekä leikkausvoimiin että kulumiseen. Materiaalin valmistus- ja käsittelytavat voivat parantaa koneistettavuutta, esimerkiksi lämpökäsittelyllä ja pintakäsittelyillä.

Prosessitekijöihin kuuluvat leikkuunopeus, syöttö, leikkaussyvyys sekä lastunmuodostus, sekä jäähdytys- ja voiteluaineiden käyttö. Työkaluvalinnalla, geometriasäädöillä ja tunnetuilla kulumissyklilillä on suuri vaikutus pintaan, toleransseihin ja tuotantokustannuksiin.

Koneistettavuutta voidaan arvioida kokeellisesti sekä standardeissa määritellyillä menetelmillä. Yleensä tulokset esitetään suhteellisena indeksinä, joka vertaa tutkittavaa materiaalia referenssimateriaaliin.

Koneistettavuus on keskeinen osa suunnittelua ja tuotannon valintaa. Design for manufacturability -periaatteet ohjaavat materiaalin valintaa, geometrian sekä tuotannon kustannusten hallintaa. Parantaminen voi sisältää materiaalin vaihtamisen, lämpökäsittelyn, työkalutekniikoiden ja jäähdytyksen optimointia sekä yleisen prosessinhallinnan kehittämistä.