kollektivistiset

Kollektivistiset on suomen kielen adjektiivi, jolla kuvattaan arvoja, käytäntöjä tai järjestelmiä, joissa ryhmän etu asetetaan yksilön edun edelle. Käsitteen taustalla on kollektivismi–yksilöllisyys -jatkumo, ja siihen viitataan usein myös termillä kollektivismi.

Käytännön ilmenemismuodot voivat olla kulttuurisia, taloudellisia tai poliittisia. Kulttuurisessa mielessä kollektivistiset arvot korostavat ryhmän yhtenäisyyttä, yhteisöllisyyttä, lojaalisuutta ja sosiaalista harmoniaa sekä yksilön asemaa suhteessa ryhmään. Taloudellisessa ja poliittisessa kontekstissa voidaan puhua kollektiivisesta omistuksesta, yhteisvastuusta, keskitetystä päätöksenteosta tai työntekijöiden itsehallinnasta.

Kuvauksessa on tavallisesti erotettava kulttuurinen kollektivismi ja taloudellinen/poliiittinen kollektivismi. Kulttuurinen kollektivismi liittyy siihen, miten ihmiset kokevat ryhmiinsä kuulumisen ja miten ryhmän hyvinvointi ohjaa käyttäytymistä. Taloudellinen tai poliittinen kollektivismi puolestaan käsittelee sitä, miten resursseja ja valtaa organisoidaan ja jaotellaan yhteiskunnassa.

Käyttö eri tutkimusperiitteissä vaihtelee. Cross-cultural psychology ja kulttuurintutkimus käyttävät kollektivismi-käsitettä mittaamaan ryhmäjäsenyyden merkitystä, kun taas poliittisessa filosofiassa ja talousteoriassa sitä voidaan verrata sosialismiin, yhteiskunnalliseen demokratisoitumiseen tai hyvinvointivaltion kehittämiseen.

Kriittisesti on todettu, että kollektivistiset käytännöt voivat rajoittaa yksilönvapautta tai johtaa paineeseen noudattaa normeja, mutta ne voivat myös edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteisöllistä tukea. Suomessa ja muissa yhteiskunnissa kollektivistiset arvot näkyvät usein julkisten palveluiden painottamisessa ja yhteisen hyvän ajatuksessa.