kokoontumisia

Kokoontumisia tarkoittaa ihmisten yhteen tulemista tietyn tarkoituksen, toiminnan tai tapahtuman vuoksi. Sana on yleisesti käytössä sekä arjessa että virallisessa kielessä. Kokoontumisia esiintyy monenlaisissa yhteyksissä: perhe- ja ystävätilaisuuksia, työ- ja opiskeluhetkiä, uskonnollisia ja kulttuurisia tapahtumia sekä poliittisia mielenosoituksia. Etymologisesti sana muodostuu verbista kokoontua ja -minen, joka kuvaa tapahtumaa tai prosessia, jossa ihmiset kokoontuvat.

Kokoontumisten tyypit: yksityiset ja julkiset; pienet tapaamiset ja suuret yleisöt. Toiminnan muodosta riippuen kokoontumiset voivat olla epämuodollisia tai järjestettyjä, virallisia tilaisuuksia kuten kokoukset, seminaarit tai festivaalit sekä lyhytaikaisia tai toistuvia. Suurten tilaisuuksien järjestäminen vaatii yleensä suunnittelua, tilan varaamista, käytännön järjestelyjä sekä turvallisuus- ja esteettömyyskysymyksiä, ja niihin saatetaan tarvita ilmoitus tai lupa viranomaisilta.

Lainsäädäntö ja käytäntö: Kokoontumisvapaus antaa yksilöille oikeuden kokoontua ja ilmaista mielipiteitä useissa perustuslaillisissa oikeusjärjestelmissä. Käytännössä julkisilla paikoilla järjestettävien kokoontumisten osalta voi olla velvoitteita ilmoittamisesta, luvasta tai viranomaisvalvonnasta sekä säädöksiä väkivallattomuuden, yleisen järjestyksen ja terveydellisten vaatimusten suhteen. Tekniikan kehittyminen on tuonut mukanaan myös hybriditilaisuuksia ja virtuaalikokoontumisten uusia muotoja.