kokonaislukuarvoja

Kokonaislukuarvot kuvaavat kokonaislukujen arvoja, joissa ei ole desimaali- tai murtolukukomponentteja. Ne muodostavat lukujoukon, jota käytetään laajalti matematiikassa ja tietojenkäsittelyssä. Esimerkkejä ovat -7, 0 ja 42. Kokonaislukuarvot ovat kokonaislukuja, jotka voivat olla negatiivisia, nollia tai positiivisia.

Käytössä termiä käytetään sekä matematiikassa että tietojenkäsittelyssä viittaamaan näihin arvoihin. Joukko kaikkien kokonaislukujen arvoja merkitään usein Z:llä. Jos halutaan rajoittaa arvot nollasta ylöspäin, puhutaan ei-negatiivisista kokonaisluvuista tai luonnollisista luvuista, joita usein merkitään N0:llä.

Ominaisuudet: kun luvut ovat kokonaislukuarvoja, yhteen-, vähennys- ja kertolaskun tulos on aina kokonaisluku. Jakaminen ei yleensä tuota kokonaislukuarvoa, vaan tulos voi olla murtoluku. Kokonaislukuarvot ovat järjestettyjä ja voidaan luokitella parillisiin tai parittomiin sekä niiden mukaan jaoteltavissa.

Tietotekniikassa kokonaislukuarvot määritellään ohjelmointikielissä kokonaislukutyyppien avulla (esimerkiksi int tai long). Eri kielissä ylivuoto- ja rajalliset arvot ovat yleisiä, ja suurten arvojen käsittelemiseksi käytetään usein erikoisilla kirjastoilla tai suurten kokonaislukujen tyypeillä kuten BigInteger.

Käyttökonteksteja ovat tilastot ja määrälliset mittaukset, ohjelmointiin liittyvät indeksit sekä monien matemaattisten ja algoritmisten ongelmien perusta. Kokonaislukuarvot eroavat reaaliluvuista, rationaliluvuista ja murtoluvuista, ja niitä käytetään siellä, missä arvot ovat kokonaislukuarvoja ja desimaalit eivät ole tarpeen.