kokonaiskalsium

Kokonaiskalsium on verestä tai plasmasta mitattava kalsiumin kokonaismäärä. Se kattaa sekä proteiineihin (ensisijaisesti albumiiniin) sitoutuneen kalsiumin, muodostuneet kompleksit anionien kanssa että vapaana ionisoituneen Ca2+-kalsiumin. Ionisoitunut kalsium on biologisesti aktiivinen muoto, joka osallistuu esimerkiksi hermo- ja lihasrakenteiden sekä veren hyytymisen säätelyyn.

Yleiset referenssiarvot aikuisilla ovat noin 2.2–2.6 mmol/L (8.8–10.4 mg/dL) kokonaiskalsiumille. Ionisoidun kalsiumin viitealue on noin 1.1–1.3 mmol/L (4.5–5.2 mg/dL). Kalsiumin jakautuminen on suurelta osin seuraavanlainen: noin 40–45 % proteiinisitoista, noin 5–10 % kompleksoituneita kalsiumioneja ja noin 45–50 % on ionisoitunutta Ca2+ -kalsiumia.

Mittaukset ja tulkinta voivat olla haasteellisia, jos albumiinipitoisuudet poikkeavat normaalista. Kokonaiskalsium voi alittua tai ylittää hoitamattomasti, vaikka ionisoidun kalsiumin taso olisi normaalin rajoissa. Tämän vuoksi voidaan käyttää albumiinikorjausta tai mitataion ionisoitua kalsiumia, joka on vähemmän vaikutuksille alttiina albumiini- tai pH-tiloille. Albumiinikorjauskaavan tyypillinen muoto (mg/dL) on mitattu Ca + 0.8 × (4 − albumiini g/dL).

Kokonaiskalsium on hyödyllinen laboratorion mittari luiden aineenvaihdunnan ja kalsiumin homeostatia häiritsevien tilojen seulonnassa, kuten hypokalsemian, hyperkalsemian, munuaissairauksien sekä kilpirauhassäätelyn häiriöiden arvioinnissa. Täsmällinen tulkinta vaatii usein samanaikaista ionisoidun kalsiumin mittausta ja albumiinipitoisuuden arviointia.