koagulaatiomittaukset

Koagulaatiomittaukset, suomeksi hyytymistekijätutkimukset, viittaavat joukkoon laboratoriokokeita, joilla arvioidaan veren hyytymisjärjestelmän toimintaa. Nämä testit ovat keskeisiä monien verenvuoto- ja tukosairauksien diagnostiikassa sekä hoidon seurannassa. Hyytymisjärjestelmä on monimutkainen prosessi, jossa useat proteiinit, eli hyytymistekijät, toimivat yhdessä estääkseen liiallista verenvuotoa haavoittumisen jälkeen.

Yleisimpiä koagulaatiomittauksia ovat protrombiiniaika (PT) ja aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika (aPTT). PT mittaa ulkoisen hyytymisreitin tehokkuutta ja sitä käytetään usein varfariini-lääkityksen seurannassa. aPTT puolestaan arvioi sisäisen hyytymisreitin toimintaa ja on tärkeä hepariini-hoidon seurannassa. Muita tärkeitä mittauksia ovat fibriinipitoisuus, D-dimeeri, joka kertoo verihyytymien hajoamisesta, sekä spesifisten hyytymistekijöiden pitoisuuksien mittaukset esimerkiksi von Willebrandin tautia tai hemofiliaa epäiltäessä.

Näitä mittauksia käytetään laajasti kliinisessä työssä erilaisten oireiden, kuten selittämättömien mustelmien, pitkittyneiden verenvuotojen tai toistuvien laskimotukosten selvittelyssä. Tulokset auttavat lääkäreitä tunnistamaan hyytymishäiriöiden syitä ja valitsemaan asianmukaisen hoidon. Myös ennen leikkauksia tai toimenpiteitä voidaan suorittaa koagulaatiomittauksia riskien arvioimiseksi.