klusterinäytteenotossa

Klusterinäytteenotossa otetaan näyte useammasta kuin yhdestä yksiköstä, jotka on ryhmitelty yhteen klusteriksi. Tämä menetelmä on hyödyllinen silloin, kun koko perusjoukon yksiköiden kattava listaus on vaikeaa tai mahdotonta. Klusterinäytteenotto on kaksivaiheinen prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa valitaan satunnaisesti joukko klustereita. Toisessa vaiheessa valitusta joukosta klustereita otetaan sitten näyte.

Erilaisia klusterinäytteenoton tyyppejä ovat yksivaiheinen klusterinäytteenotto, kaksivaiheinen klusterinäytteenotto ja monivaiheinen klusterinäytteenotto. Yksivaiheisessa klusterinäytteenotossa kaikki perusjoukon klusterit sisällytetään otokseen. Kaksivaiheisessa klusterinäytteenotossa valitaan ensin satunnaisesti joukko klustereita, ja sitten näistä klustereista valitaan satunnaisesti yksiköt otokseen. Monivaiheisessa klusterinäytteenotossa prosessia toistetaan useita kertoja.

Klusterinäytteenottoa käytetään usein useista syistä. Se voi olla kustannustehokkaampi kuin muut näytteenottomenetelmät, koska se vähentää matkustamista ja hallinnollisia kustannuksia. Se voi myös olla tehokkaampaa, kun perusjoukko on suuri ja maantieteellisesti hajallaan. Klusterinäytteenoton etuja ovat sen tehokkuus, kustannustehokkuus ja käytännöllisyys. Sen haittapuolia ovat potentiaalisesti suurempi otantavirhe verrattuna yksinkertaiseen satunnaisotantaan, jos klustereiden sisäinen samankaltaisuus on suuri ja klustereiden välinen erot ovat merkittäviä. Näytteenottosuunnitelmassa on tärkeää huomioida klusterirakenne ja soveltaa sopivia analyysimenetelmiä tulosten luotettavuuden varmistamiseksi.