kivilajityypin

Kivilajityyppi tarkoittaa geologiassa kivilajin luokittelua sen syntytavan ja koostumuksen perusteella. Kivilajityypin tunteminen auttaa kuvaamaan kallioperän kehitystä sekä maaperän ja geoteknisten tutkimusten taustaa. Suomessa käytetään yleisesti kolmea pääkategoriaa: magmaiset (igneaalisen alkuperän) kivilajit, sedimentaariset kivilajit ja metamorfiset kivilajit.

Magmaiset kivilajit muodostuvat, kun magma tai lava jäähtyy ja kiteytyy. Niillä on usein kiteinen tai mineraalirikas rakenne. Esimerkkejä ovat granitti, dioriitti, basaltti ja ryoliitti. Sedimentaariset kivilajit syntyvät sedimenttien koaguloituessa, kerrostuessa ja kovettuen. Niihin kuuluvat hiekka- ja save-kivet sekä kalkkikivet. Metamorfiset kivilajit syntyvät olemassa olevien kivien muuttumisesta korkean lämpötilan ja paineen vaikutuksesta; niihin kuuluvat gneissi, kvartsiitti ja marmori.

Kivilajityypin tunnistus perustuu sekä kenttäominaisuuksiin että laboratoriotutkimuksiin. Kentällä tarkastellaan kiven värimuotoja, rakennetta, rakeisuutta, kerroksellisuutta sekä mahdollisia fossiileja ja kiiltoja. Laboratoriossa voidaan käyttää ohutlevy-petrographiaa sekä kemiallisia analyyseja mineraalikoostumuksen ja tekstuurin varmistamiseksi. Kivilajityyppi vaikuttaa paitsi kivilohkareiden käyttöön rakennusmateriaalina, kaivostoimintaan ja geoteknisiin sovelluksiin myös maanpinnan geologisessa kartoituksessa sekä ympäristö- ja maaperäselvityksissä. Huomioitavaa on, että monet kivet ovat rajatapausesimerkkejä yhdisteitä, ja luokitus perustuu usein hallitsevaan kivityyppiin sekä muodostumisprosessin tuntemukseen.

---