kivennäisten

Kivennäiset, joita usein kutsutaan mineraaleiksi, ovat luonnonmukaisia epäorgaanisia kiinteitä aineita, joilla on määrätty kemiallinen koostumus ja järjestäytynyt kiteinen rakenne. Ne muodostavat kivilajien rakennusosat ja voivat esiintyä sekä yksittäisinä mineraaleina että laajempina yhdistelminä.

Kivennäiset jaotellaan yleisesti kemiallisen koostumuksen mukaan. Silikaattimineraaleihin kuuluvat esimerkiksi kvarts ja plagioklaasit, kun taas epäsilikaattimineraaleihin kuuluvat karbonaatit, oksidit, sulfidi- ja sulfaatit sekä fosfaatit. Jokaisella mineraalilla on tunnusomaisia ominaisuuksia, kuten kovuus Mohs-asteikolla, läpinäkyvyys, värisävy, kiilto sekä tyypillinen hajoaminen tai murtuma.

Kivennäiset syntyvät monin tavoin: ne kristallisoituvat magma- tai hydrotermalisten nesteiden kautta, ja niiden muodostuminen voi tapahtua myös metamorfisten prosessien seurauksena tai sedimentaation aikana. Ne voivat esiintyä sekä yksittäisinä mineraaleina että osana suurempia kivilajeja, ja niiden koostumukset sekä ominaisuudet vaikuttavat geologisiin ilmiöihin sekä maanpinnan että syvän geologian tasolla.

Kivennäisten tutkimus, mineralogia, on keskeinen ala geologiassa. Ne ovat tieteellisesti keskeisiä ja taloudellisesti merkittäviä: niiden perusteella voidaan luonnehtia kivilajien luonnetta, määrittää mineraalivarantoja ja arvata malminetsinnän sekä rakennus- ja teollisuusmateriaalien potentiaalia.